Virtuaalivaluutta

Luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt voivat käyttää virtuaalivaluuttaa (joka tunnetaan myös lohkoketjupohjaisena kryptovaluuttana tai vertaisvaluuttana) maksuvälineenä. Bitcoinilla ja muilla kryptovaluutoilla ei ole luontaista arvoa, vaan niiden arvo määräytyy yksinomaan kysynnän ja tarjonnan mukaan.

Virtuaalivaluutat eivät ole keskuspankin tai viranomaisen luomia tai tukemia, eikä niillä ole oikeudellista asemaa valuuttana tai rahana. Kun hankit tai käytät virtuaalivaluuttaa, olet periaatteessa omillasi. Yleisesti ottaen kuka tahansa voi tuoda markkinoille virtuaalivaluutan; rahan suosio määräytyy kysynnän ja sen mukaan, käytetäänkö sitä reaalimaailmassa.

Virtuaalivaluuttoojen louhinta

Louhinta on virtuaalivaluuttatransaktioiden luomista ja todentamista sekä verkon suojaamista tietokoneen laskentatehon avulla. Kun louhija antaa tietokoneensa resurssit siirtoverkon käyttöön, se suorittaa sekä muiden käyttäjien tekemät valuutansiirrot että varmennukset. Lohkoketju on julkisesti saatavilla oleva pääkirja, johon jokainen kryptovaluutalla tehty tapahtuma kirjataan. Louhijat palkitaan louhimallaan virtuaalivaluutalla sekä transaktiomaksuilla lohkoketjussa suoritetuista transaktioista.

Virtuaalivaluuttoja voidaan käyttää maksuvälineenä sekä kivijalkakaupoissa että verkkokaupoissa, ja niitä voidaan käyttää myös muiden virtuaalivaluuttojen hankkimiseen. Tällä hetkellä suosituin käyttötapa on luultavasti sijoittaminen. Virtuaalivaluuttojen arvon arvaamattomat vaihtelut tarjoavat mahdollisuuden huomattaviin voittoihin. Tietenkin myös tappion riski on olemassa. Yleisin skenaario on, että virtuaalivaluutta päätyy omistajalleen palkintona louhimisesta.

Julkinen ja keskitetty

Virtuaalivaluuttamarkkinat ovat laajentuneet dramaattisesti viime vuosikymmenen aikana. Virtuaalivaluuttoja ja lohkoketjuja pidetään nyt tekoälyn jälkeen maailman toiseksi merkittävimpänä uutena teknologiana. Markkinoiden suosion kasvaessa niiden sovellukset ovat monipuolistuneet nopeasti. Virtuaalivaluuttana voidaan pitää mitä tahansa digitaalista versiota vaihdon välineestä.

Julkinen lohkoketju on suosituin tapa käynnistää kryptovaluutta, sillä sen avulla käyttäjät voivat laskea liikkeeseen omaa virtuaalivaluuttaa. Keskitetty virtuaalivaluutta on virtuaalivaluutta, jota yksityinen tai julkinen taho valvoo keskitetysti. Julkisessa lohkoketjussa hajautetut virtuaalivaluutat ovat vapaasti saatavilla, kun taas keskitetyt virtuaalivaluutat ovat ulkopuolisen tahon valvonnassa. Lohkoketjun kyky tokenisoida tulevaisuudessa mikä tahansa vaihdettava arvo tarkoittaa, että digitaalisia älykkäitä sopimuksia voidaan nyt käyttää minkä tahansa valuutan edustamiseen. Tämä avaa oven sille, että bonuspisteitä, lainoja, kuponkeja, euroja, kiinteistökustannuksia, osakkeita, eläkkeitä, vakuutusmaksuja, patentteja ja immateriaalioikeuksia voidaan edustaa digitaalisilla älysopimuksilla. Verotuksessa virtuaalivaluuttoja ei voidakaan käsitellä yhtenä luokkana, vaan jokaista virtuaalivaluuttaa on arvioitava sen suorittaman tehtävän perusteella.

Kryptovaluutta

Kryptovaluutat ovat hajautettuja digitaalisia valuuttoja, joita ei laske liikkeelle tai joita ei valvo mikään keskusviranomainen, ja jotka ovat olemassa vain tietona tietoverkoissa. Ne perustuvat usein omaan lohkoketjuunsa, ja niissä on sisäänrakennettu mekanismi, jolla palkitaan resursseja verkkoon tarjoavia tekijöitä. Näiden resurssien hankkimista kutsutaan Bitcoinissa louhinnaksi, vaikka on olemassa monia muitakin vaihtoehtoja.

Kryptovaluuttojen käyttämät julkiset lohkoketjut mahdollistavat rajoittamattoman maailmanlaajuisen kaupankäynnin ilman kolmansia osapuolia. Näin luodaan luottamusinfrastruktuuri, jonka avulla tekoälyyn perustuvat autonomiset organisaatiot ja agentit voivat käydä kauppaa ihmisten ja toistensa kanssa. Suomessa louhintatulot katsotaan ansiotuloksi siitä hetkestä lähtien, kun kryptovaluutta otetaan haltuun. Kryptovaluuttaa ei sen sijaan pidetä valuuttana vaan pikemminkin toisena arvopaperina, jonka vaihdon yhteydessä ei ole vähennyskelpoisia tappioita.

ICO: Initial Coin Offering

Virtuaalivaluutat sekä kolikoiden alustavat tarjoukset liittyvät myös ilmiöön, joka tunnetaan nimellä ICO (initial coin offerings), joka on kryptovaluuttojen vastine listautumisannille (IPO, initial public offering). ICO on yritysten tai tuotekehitysprojektien tapa kerätä riskipääomaa. Se on siis uuden virtuaalivaluutan tai -poletin ennakkomyynti. ICO:n kautta syntyvillä uusilla virtuaalivaluutoilla voi olla erilaisia ominaisuuksia riippuen siitä, miten se tehdään. Virtuaaliraha voidaan jakaa kolmeen luokkaan, ja markkinoilla suosituimpia ovat hybridijärjestelmät, joissa yhdistyvät useat eri toiminnot.

Maksun kaltaiset virtuaalivaluutat, jotka on luotu oikean rahan kilpailijoiksi ja tarkoitettu käytettäväksi maksutapana niiden tuottajan ulkopuolella. Bitcoin on epäilemättä yksi tunnetuimmista virtuaalivaluutoista. Osaa virtuaalivaluuttoja käytetään maksamaan alustan ylläpitäjien tavaroista tai palveluista. Tällaiset hyödyllisyyskolikot, joita voidaan käyttää alustan tuotteiden tai palvelujen tarjoajille, ovat virtuaalivaluutan muoto, jota voidaan käyttää palveluntarjoajan tavaroiden tai palvelujen maksamiseen. Virtuaalivaluuttoja, jotka toimivat kuten rahoitusvälineet, kuten ääni- tai omistusoikeudet tai tuotto-odotukset, kutsutaan ”rahoitusvälineen kaltaisiksi” virtuaalivaluutoiksi.

Kryptovaluuttoihin liittyy riskejä

Virtuaalivaluuttajärjestelmien turvallisuus, eheys ja tasapaino riippuvat käyttäjien välisestä luottamuksesta. Virtuaalivaluuttajärjestelmässä tapahtuva arvonluonti ei ole Finanssivalvonnan tai minkään muunkaan viranomaisen valvonnan alainen. Kukaan ei voi taata kryptovaluuttojen arvoa, minkä vuoksi markkinahinnat muuttuvat usein. Virtuaalivaluutat, kuten Bitcoin, eivät ole toistaiseksi todellinen vaihtoehto rahalle tai hyville maksuvälineille.